Tunnetaidot ovat tärkeitä mielenterveystaitoja, joita lapset sekä aikuiset voivat harjoitella. Tässä tekstissä käsitellään tunnetaitojen kehitystä sekä sitä, miten tunnetaitoja voi huomioida kasvatuksessa.
Tunnetaitoihin kuuluu omien tunteiden huomaaminen, ymmärtäminen sekä niiden hallittu ilmaisu. Tunteita on tärkeää ilmaista, eikä tunnetaitojen harjoittelu tähtää missään nimessä tunteiden piilottamiseen tai siihen, että esimerkiksi kateuden tai vihan tunteita ei kokisi ollenkaan. Tunteita tulee kuitenkin ilmaista turvallisesti ja rakentavaan tunteidenilmaisuun ei kuulu aggressiivisuus, tunteilla manipulointi tai se, että tunne jää vaivaamaan tilanteesta riippuen liian pitkäksi aikaa.
Omia tunteita on hyvä oppia huomioimaan, hyväksymään ja ilmaisemaan niin, että niiden kanssa voi elää mukavasti sovussa.
Vahvat tunnetaidot luovat turvaa epävarmoissa tilanteissa ja rauhallisuutta myllertävään mieleen. Silloin tunteet eivät säätele käyttäytymistä ja ajattelua, vaan ihminen pysyy useimmin tunnereaktion aikana tilanteen päällä ja pystyy kontrolloimaan omaa toimintaansa. Lapsen synnynnäinen temperamentti, kehittyvä persoonallisuus, aiemmat kokemukset ja opitut tavat vaikuttavat kaikki tunnekokemuksiin ja -ilmaisuun. Tunnetaitojen harjoittelulla vaikutetaan opittujen tapojen kehittämiseen.
Lapselle arjen tilanteiden sanoittaminen ja tunteiden osoittaminen lisäävät sanavarastoa ja ymmärrystä omista tunteista. Tunteet ja kokemukset saavat nimet, eivätkä ne tunnu niin vierailta ja erikoisilta. Pienelle lapselle kerrotaan, että isä huomaa, että nyt sinua harmittaa, kun isoveli vei lelun. Lapsi oppii, että hänen kokemansa tunne on siis harmitusta. Itsetuntemus lisääntyy ja lapsi oppii, mistä asioista hän kokee mitäkin tunteita ja miten tunteita on soveliasta ilmaista.
Aikuisen kannattaa kiinnittää huomiota omaan tunnepuheeseen ja käyttää monipuolisesti tunnesanastoa. On hyvä nimetä mukavia ja vaikeita tunteita sekä tunteiden takana olevia syitä ja ajatuksia.
Tunnetaitoja vahvistaa arkisten vuorovaikutustilanteiden lisäksi yllättävien ja epäselvien tilanteiden läpikäynti tai esimerkiksi keskustelu kirjojen tarinoiden henkilöiden kokemista tunteista. Riitojen jälkeen voi olla hyvä keskustella, mitä toinen tilanteessa ajatteli ja tunsi ja miksi. Se lisää ymmärrystä toista kohtaan ja sovun tekeminen on helpompaa.
Leikissä lapsi oppii ottamaan eri rooleja ja asettumaan toisen mielenmaailmaan, mikä kehittää erinomaisella tavalla sosiaalisia taitoja.
Kirjojen ja leikkien henkilöiden avulla lapsi oppii tärkeitä tunnetaitoja ja sitä, miten eri henkilöt kokevat asiat eri tavalla ja mitkä tekijät tunnekokemuksiin voivat vaikuttaa. Esimerkiksi lapsen leikkiessä kotia ja ottamalla vanhemman roolin hän harjoittelee, miten aikuinen käyttäytyy ja ajattelee eli yrittää asettua aikuisen asemaan. Myötätunto kehittyy ja sosiaaliset taidot vahvistuvat, kun lapsi oppii toisen ajatus- ja tunnemaailmaan asettumista.
Monesti lapsi ilmaisee huonoa oloa ja vaikeaa tunnetta itkulla ja kiukuttelemalla. Vaikeat tunteet tuntuvat lapsestakin vaikeilta, jos hän ei tiedä muita parempia keinoja ilmaista tunteita. Lapselle voi opettaa vaihtoehtoisia välittömiä tunteen ilmaisukeinoja. Tunteesta puhuminen ja keinojen opettelu on hyvä tehdä irrallaan tunteesta eli neutraalissa tilanteessa. Lapsen kanssa voi sopia ennalta jokin toimintatapa, josta lasta voi muistuttaa tunnekuohussa.
Turvallisia välittömiä tunteen ilmaisukeinoja voivat olla tyynyn puristaminen, turva-asento, sylissä halaaminen, musiikin kuuntelu, piirtäminen, suttaaminen tai tunteesta kertominen ja kirjoittaminen.
Tilanteen käsittely keskustelemalla tai anteeksipyyntö ei onnistu välittömän tunnereaktion aikana, eikä niitä kannata vaatia heti. On hyvä ensin ohjata lapsi ilmaisemaan tunne turvallisesti ja keskustella tapahtumista tilanteen rauhoituttua.
Lisäksi on tärkeää miettiä, mitä itse voi tehdä silloin, jos toisella on suuri tunne päällä. On hyvä miettiä, miten kaveria voi lohduttaa tai miten toimia, jos toinen on hyvin vihainen.
Tunnetaitojen harjoitteluun on paljon materiaalia, joka on tehty helpottamaan tunnekasvatusta. Tunnetaitojen harjoittelumateriaali helpottaa tunnetaitojen opettamista ja vanhemman ei tarvitse käyttää aikaa sen miettimiseen, mitä harjoittelun tulisi sisältää ja miten harjoittelu tapahtuu.
Kirjoittanut psykologi Susanna Määttä, susannamaatta.fi
Rimpauta tai laita viesti:
Anna Väänänen 0400782091
info@loimuplay.fi